Picon luona kävi tänään oikein sievä pinseri tyttö, Stella (of leijliden odessa) kosioreissulla. Astuminen onnistui hyvin alkuvaikeuksien jälkeen. Nyt vaan jäädään odottelemaan syntyykö pieniä pinseri vauvoja! Peukut pystyyn! Lisätietoja myöhemmin täällä ja Kennel Fundora's:in sivuilla.

Tänään käytiin Iisalmessa joukkosilmätarkastuksessa. Picon silmät todettiin terveeksi!! Lääkärinä oli Jari Aho!

Perjantaina pakattiin puoli omaisuutta autoon ja lähdettiin ajelemaan kohti Rukaa. Matka meni oikein mukavasti, Pico nukkui koko matkan takapenkillä. Meidän mökki oli sopivasti sen verran syrjässä, että Pico sai olla siellä irti. Siellä olikin paljon tutkimista ja herkkupaloja (jäniksen papanoita) joka puolella. Hanget kesti koiraa hyvin. Pico oli tosi reippaasti koko reissun ajan. Ei saanut pahemmin hepuleita ja oli muutenkin ihmeen rauhallisesti. Emäntäkin kävi lauantaina 15 vuoden tauon jälkeen laskettelemassa. Hyvin meni, jalat ei menny poikki, vaikka monet yrittivätkin manata. Matka seurueessa soitettiin jopa yhdelle, kymmeneltä lauantai aamuna justiin ennen rinteeseen lähtöä, että tarvitsetko tapaturma vakuutusta... No mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Picolle reissun kohokohta oli varmaan lauantai illan makkaran paisto! Oli niin monta makkaraa , että oli kova työ vahtia jokaista! Sai se Picokin varmaan aika monet jämät... Sunnuntaina sitten olikin edessä siivous ja kotiin päin lähtö. Tosi mukava reissu oli ja täytyy mennä kyllä uudelleen!!

Muutamia matkakuvia:


Mamman kanssa halit



Kauniit maisemat oli!!


Hanget kesti kipitellä


Makkaran paistossa kodasssa


Kyttäys taktiikka


Masu täynnä ja väsyttää

Iris-tytär haastoi Picon kertomaan seitsemän synkintä salaisuutta..

1. Esitän kovaa jätkää, mutta oikeesti oon ihan mammanpoika.. Mamma on ihan parasta maailmassa. Jos se haviää näköpiiristä täytyy alottaa kauhee huuto ja etsintä. Voisin myös olla koko ajan mammassa kiinni, mitä lähenpänä sitä parempi.

2. Rakastan märkiä, puhtaita pyykkejä! Oon sekunnissa paikalla kun pesukone avataan. Varastan sieltä jonkun vaatteen ja sitten piehtaroin siinä. Se on niin ihanaa, että en kuule enkä nää mitään silloin.

3. Lempi herkkuni on banaani. Banaani vie voiton jopa makkarasta. KUKAAN ei syö meillä banaania ilman minua!

4. Olen älyttömän hyvä näyttelemään. Jalka kipeä on bravuurini mitä esitän aina näyttelyissä kun väsyttää ja vituttaa olla siellä. Se on tosi tehokas keino saada mamman huomio...se yrittää saada mut hiljaseksi koska sitä hävettää kun huudan niin kovaa!

5. Olen puoliksi kissa. Inhoan vettä, kaikkialla ja kaikissa muodoissa. Kaikkein inhottavinta on jos rintakehä kastuu.. silloin on kiire nuolla karvat järjestykseen. Pesen itseni huolellisesti joka ilta, niinkuin kunnon kissan kuuluu.

6. Pesen posket. Tungen takajalan huolellisesti suuhun ja vetäisen sen sitten ulos niin että kynnet raapii posken ihoa ja lopulta kuuluu LOPS kun jalka liuskahtaa ulos suusta.

7. Minulla on outo fiksaatio ihmisten haaroihin. Aina kun tulee vieraita täytyy eka tsekata haaroväli.. Jotkut tyypit on on  suosikkeja hajujen suhteen.. ja taas mammaa hävettää..

Siinäpäs oli Picon salaisuudet nyt kaikelle kansalle!

Haastan pinsku trion http://pinsolei.vuodatus.net/
ja Ilander-hepan http://www.sacramento.vuodatus.net/

Tiistaina oli niin hyvä ilma, että muistin ottaa kamerankin mukaan lenkille. Kuvat ei vaan ihan anna oikeutta ilmalle. Muuten meille kuuluu ihan normaalia, Maisa on lähtenyt kotiin jo ajat sitten ja rauha on pallannut maahan. Picolla on ollut taas mielissään, kun itse olen nyt kuukauden lomalla niin saa koira koko päivän  kiusata mammaa... Oikea perskärpänen tuo koira!
Muutama kuva lenkiltä:


Täältä tullaan herkut!


Tossut piti laittaa jalkaan, kun oli sen verran enemmän pakkasta.


Mamman kans piti poseerata, vaikka paljon mieluummin olisin juoksennellut ympäriinsä.

Maisa oli meillä hoidossa jo ennen joulua ja kävi kotona tässä välissä. Nyt Maisa tuli uudelleen meille hoitoon. Ihmeen hyvin niillä Picon kanssa menee, Maisa pitää jöötä riekkuvalle pinserille... Picolla tekis hirveesti mieli leikkiä Maisan kanssa mutta Maisa ei ala millekkään! Huomiosta on kova kilpailu, jos rapsuttaa toista, niin toinen on siinä heti kärkkymässä vieressä.

Vielä kuva kaksikosta

  

Pico on ollut ilmeisesti kilttinä kun joulupukki toi sillekkin lahjoja!

Paketit revittiin nopeasti auki:




Sitten leikittiin hirveesti




Paketin avausta lakki päässä!

Pitkästä aikaa käytiin tänään Picon "mummolassa" kylässä ja siellä Pico saa aina juosta vapaana. Voi sitä riemua kun toinen juoksi pylly kentässä pitkin pihoja! Tuli kyllä itellekkin hyvä mieli kun katsoi miten koira nauttii! Vierailu tosin jäi lyhyeksi kun ei ollut isäntäväki kotona. Illalla käytiin vielä hihnalenkillä toisessa mummolassa morjestamassa Picon kavereita Maisaa ja Milliä. Kotiin päin tullessa sitten kokeiltiin potkurin vieressä juoksemista. Ihan hyvin se sujui. Kylki kareessa ja häntä ihan mahottomasti  heiluen juostiin. Jospa nyt ois pahimpia energia latauksia purettu! Tänään sitten selvisi että minun messari reissusta ei taida tulla mitään kun matkaseuralaiset ja yöpaikat ei järjestynytkään. Harmittaa kyllä kovasti mutta jospa sitä vielä joskus sinne pääsisi lähtemään. 

Linja-auto starttasi lauantai aamuna 3.30.  Pico matkusti  isossa  lentoboxissa johon oltiin totuteltu kotona. Minä maalailin kauhukuvia päässä, että mitenkähän siinä käy, kun pico ei ole aijemmin matkustanut boxissa. Hyvinhän se sitten loppujen lopuksi meni, aina kun pysähdyttiin piti vähän uikuttaa mutta heti kun jatkettiin matkaa rupesi picokin taas nukkumaan.

Perillä oltiin yhdeksän aikoihin ja pico meni Ritvan luokse odottelemaan siksi aikaa kun minä olin näyttelypaikalla. Tutustuttiin vähän paikkoihin ja selvitin jo valmiiksi sunnuntaita varten kehän paikan ja sisäänkäynnit. Kun tultiin takaisin Ritvan luokse odotti siellä mukava yllätys.. nimittäin rauhallisesti nukkuva koira! Pico pääsi kyllä taas kerran yllättämään, olin nimittäin kuvitellut että se huutaa siellä kurkku suorana kun jää yksin mutta olikin vain nukkunut kaikessa rauhassa.

Sunnuntai aamuna meinasi jo paniikkia pukata, kun tajusi että pitää mennä kehään. Oltiin näyttelypaikalla ihan ajoissa ja odoteltiin meidän vuoroa. Onneksi vanha kehäkonkari Ritva oli mukana neuvomassa mitä pitää tehdä milloinkin. Meidän vuoro tuli ja se meni yllättävän hyvin vaikka jännitikin ihan älyttömästi. Menestys olikin suuri yllätys kun Pico oli ROP! Ihan yli odotusten! Kehän jälkeen Pico vietiin taas Ritvan luokse vähän lepäilemään ennen ryhmäkehää.

Minä en ois halunnu mennä koko ryhmäkehään mutta Ritva sitten pakotti. Haettiin Pico uudelleen näyttelypaikalle ja se reppana oli ihan uupunut. Katso minua vaan että eikö mentäis jo kotiin. No, käytiin me siinä ryhmässä pyörähtämässä, pico oli tosissaan jo niin väsynyt että ei enää edes herkut kelvannu. Ei sijoituttu ryhmässä mutta se ei kyllä haittaa olleenkaan kun rotukehässä meni jo niin hyvin!

Kotiin päin lähdettiin ajelemaan kuuden maissa ja kotona oltiin yhdentoista jälkeen. kotiintulo matkalla ei enää edes pysähdyttäessä kuulunut piippausta, taisi koira olla sen verran väsynyt että nukkui vain! Kotona sitten ei koiran riemulla ollut rajaa, taisi olla sen verran rankka reissu niin koiralle kuin emännällekkin! Kummastakin oli kyllä ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan!

    No niin, nyt yritetään miten onnistuu blogin tekeminen tälläiseltä varsinaiselta tekniikan ihmelapselta! Tarkoitus olisi kertoa Pico-pinserin touhuiluista tässä blogissa.